Yksityismetsien puukaupan tilastoja

Suomessa tehdään vuosittain yli 100 000 puukauppaa. Metsäteollisuus ry julkaisee viikoittain tilastoa jäsenyritystensä ostomääristä yksityismetsistä sekä kantohinnat hakkutavoittain ja puutavaralajeittain.

Metsäteollisuus ry:n jäsenyritykset ostivat vuonna 2018 puuta yksityisiltä metsänomistajilta yli 43 miljoonaa kuutiota. Valtaosa puukaupoista on pystykauppoja, joissa myyjä luovuttaa ostajalle hakkuuoikeuden tiettyyn puumäärään tai rajattuihin hakkuualueisiin.

Pystykaupassa eli metsänhakkuusopimuksessa ostajan organisaatio korjaa puut sopimuksessa mainittujen kauppaehtojen mukaisesti. Myyjälle maksetaan sopimuksessa sovittu kantohinta mitatulle määrälle.

Hankintakauppasopimuksessa myyjä sitoutuu toimittamaan sovitut puumäärät ostajan kanssa sovittuun paikkaan ja ajankohtaan mennessä. Myyjälle maksetaan sopimuksessa sovittu hankintahinta mitatulle määrälle.

Puun hintaan vaikuttavat monet eri tekijät

Metsänomistajalle maksettavaan kantohintaan vaikuttavat:

  • puusta valmistettujen tuotteiden markkinatilanne
  • puulaji, puuston koko ja laatu (tukki/kuitu)
  • hakkuutapa (uudistushakkuu/harvennus/ensiharvennus)
  • korjattavan puuston määrä (kuutiota/ha)
  • leimikon koko (kuutiomäärä ja pinta-ala)
  • leimikon korjuukelpoisuus – maasto ja tiestö (talvi/kesä/kelirikko)
  • metsä- ja kaukokuljetusmatkat

Esimerkiksi harvennushakkuut ovat uudistushakkuita huomattavasti työläämpiä ja korjuukustannukset nousevat niissä korkeammiksi. Uudistettavilta alueilta saadaan selvästi enemmän puuta kuin harvennuksissa, keskimäärin 200 kuutiota hehtaarilta ja se on kooltaan järeämpää. Ensiharvennuskohteissa puuta kertyy yleensä alle 50 kuutiota hehtaarilta ja pääosin kuitupuuta.

Keskimäärin puolet leimikoista on korjattavissa vain talvella. Kesä- ja varsinkin kelirikkoajan korjuukohteille on koko ajan kysyntää. Talvileimikoiden korjuuaika on erityisesti Etelä-Suomessa lyhyt ja kelirikkoaikana korjuu ei maaston ja tiestön huonon kunnon takia ole lainkaan mahdollista. Tämä vaikuttaa puun hinnoitteluun.

Kantohinnat hakkuutavoittain

Tilastokuviossa vihreä pylväs osoittaa uudistushakkuissa maksetun kantohinnan, harmaa harvennushakkuu- ja oranssi ensiharvennuskohteissa maksetun kantohinnan tukeille ja kuitupuulle. Viiva osoittaa kaikissa pystykaupoissa maksetun keskikantohinnan.

Puun myyntitulo pääomatuloa

Puun myyntitulo on metsänomistajalle pääomatuloa, josta voi tehdä vähennyksiä. Myyntituloista saa vähentää joka vuosi mm. puun myyntiin ja metsänhoitoon liittyvät kustannukset.

Vuonna 2018 pääomatulon veroprosentti on 30 ja yli 30 000 euroa ylittävältä osalta 34 %. Lopullinen veroprosentti jää käytännössä vähennysten jälkeen alemmaksi. Puun ostajan tekemässä ennakonpidätyksessä on jo ennakoitu vähennysten vaikutusta, pystykaupoissa ennakonpidätysprosentti on 19 ja hankintakaupoissa 13. Lopullisessa verotuksessa metsänomistaja saa osan ennakosta palautuksena tai joutuu maksamaan lisää riippuen toteutuneista metsätalouden menoista.

Lisätietoja antaa

Anu Islander

Metsäasiantuntija

040 729 3678