Kilpailijamaita korkeammat puuraaka-aineen kustannukset ovat ajamassa Suomessa toimivaa puutuoteteollisuutta taloudelliseen ahdinkoon. Sahatuotteiden kysyntä on nopeasti heikentynyt maailmalla. Sahateollisuuden jatkon avainkysymys on, kuinka maastamme saadaan puuta tasaisesti kilpailukykyiseen hintaan.

"Eurooppaan rakennetaan parhaillaan runsaasti uutta sahauskapasiteettia. Rakentamisen hidastuminen Pohjois-Amerikan markkinoilla näkyy sahatavaran kysynnässä. Korkeat raaka-ainekustannukset yhdessä kiristyvän markkinatilanteen kanssa nostavat yritysten kustannusrasitteen ylivoimaiseksi", sanoo Metsäteollisuus ry:n toimitusjohtaja Anne Brunila.

Sahateollisuudella oli takanaan viisi tappiollista vuotta, kunnes vuonna 2006 sahaus vihdoin kääntyi kannattavaksi. Vahva kysyntä nosti sahatavaran vientihintoja, mutta nopeasti nousseet raaka-ainekustannukset ja vientihintojen viime aikainen lasku ovat syöneet alan kannattavuuden.

Sahateollisuuden puuraaka-ainekustannukset nousivat tänä kesänä jo yli 80 prosenttiin valmistuskustannuksista. Joidenkin tuotelaatujen myyntihinta ei enää kata edes raaka-ainekustannuksia.

Tuotanto on kasvamassa voimakkaasti mm. Saksassa, jossa puun hinta on Suomea alempi, markkinat lähempänä ja investoinneille saa valtion tukea. Kun tarjonta kasvaa nopeasti, suomalainen sahateollisuus joutuu koville. "Kotimaisen tuotannon edellytys on raaka-aineen tasainen saanti kilpailukykyiseen hintaan. Muuten olemme vaarassa menettää markkina-asemamme", arvioi Anne Brunila.

Pitkällä aikavälillä puu on ollut Suomessa hinnaltaan kilpailukykyisin rakennusmateriaali. Vasta aivan viime aikoina rakennuspuutavaran hinnat ovat nousseet raaka-aineen hinnannousun myötä.

"Puutuotteiden kulutusta on mahdollisuus lisätä merkittävästi, mikä antaa yrityksille suuria liiketoimintamahdollisuuksia. Puutuotteiden käytön lisääminen on ympäristön kannalta parempi vaihtoehto kuin uusiutumattomien materiaalien käyttö. Tämä on havaittu jo esimerkiksi Saksassa, jossa on jo ryhdytty toimiin puun kulutuksen lisäämiseksi.

Kotimaisen puun jalostuksella on merkittävät kansantaloudelliset vaikutukset. Lähes kaikissa maakunnissa metsäsektorin arvonlisäys on suurin tai toiseksi suurin verrattuna muihin toimialoihin. Puun jalostaminen työllistää suoraan ja välillisesti lähes 200 000 suomalaista. Metsäsektoriin liittyviä työllistäjiä ovat myös alan kunnossapitoyritykset, kone- ja laitevalmistajat, puunkorjuu-urakoitsijat, energiasektori ja kemianteollisuus sekä alan tutkimuslaitokset.

Yksityismetsistä saatavan puun nostaminen 60 miljoonaan kuutioon vuodessa, vahvistaisi bruttokansantuotetta lähes miljardilla eurolla ja kasvattaisi valtion verotuloja jopa 300 miljoonalla eurolla vuodessa. Kotimaisen puun kestävä ja monipuolinen jalostus toisi 6000 henkilötyövuotta eri puolille maatamme. Vuonna 2006 yksityismetsistä saatiin 45 miljoonaa kuutiota puuta.

Puu on ekologinen rakennusmateriaali

Suomen metsät kasvavat vajaassa vuorokaudessa puumäärän, jolla voitaisiin rakentaa kaikki noin 30 000 maassamme vuosittain valmistuvaa, keskikooltaan 77 neliön asuntoa puurunkoisina ja verhota ne ulkoa ja sisältä puulla.

Puut sitovat kasvunsa aikana keskimäärin tonnin hiilidioksidia jokaista kasvanutta kuutiometriä kohden. Puutalot, jotka palvelevat käyttäjiään jopa satoja vuosia, toimivat hiilidioksidivarastoina. Puu on energiaystävällistä, sillä puisen rakennusosan tuotannossa syntyy kilpailevia tuotteita vähemmän hiilidioksidipäästöjä. Elinkaarensa päätteeksi puu voidaan vielä kierrättää ja polttaa energiaksi energiantuotantoon.

Lue lisää:

Puu on hinnaltaan kilpailukykyinen rakennusmateriaali

Puurakentamisen osaaminen on vaatinut pitkäjänteistä työtä

Ilmastonmuutosta voidaan hidastaa lisäämällä puun käyttöä

Moderneilla puukaupungeilla viihtyvyyttä asumiseen

Puu ilmastonmuutoksen hillitsijänä