Metsäteollisuus osti vuonna 2011 puuta yksityisiltä metsänomistajilta yhteensä reilu 25 miljoonaa kuutiota. Vuoden ostot vastasivat noin 34 miljoonaa kuutiota korjattua puuta. Tällä tasolla jää käyttämättä noin 26 miljoonaa kuutiota yksityismetsien hakkuumahdollisuuksia.
Vuosittain jopa 150 000 puukauppaa
Valtaosa puukaupoista on pystykauppoja, joissa myyjä luovuttaa ostajalle hakkuuoikeuden tiettyyn puumäärään tai rajattuihin hakkuualueisiin.
Pystykaupassa eli metsänhakkuusopimuksessa ostajan organisaatio korjaa puut sopimuksessa mainittujen kauppaehtojen mukaisesti. Myyjälle maksetaan sopimuksessa sovittu kantohinta mitatulle määrälle.
Hankintakauppasopimuksessa myyjä sitoutuu toimittamaan sovitut puumäärät ostajan kanssa sovittuun paikkaan ja ajankohtaan mennessä. Myyjälle maksetaan sopimuksessa sovittu hankintahinta mitatulle määrälle.
Oikea-aikainen puunkorjuu on metsien parasta hoitoa
Puukaupat kannattaa tehdä silloin, kun puusto ei enää kasva ja siten puuston arvokaan ei enää merkittävästi lisäänny. Harvennushakkuut kannattaa tehdä ajoissa, sillä ne edistävät kasvamaan jätettyjen puiden nopeaa kasvua ja siten lisäävät metsän tuottoa.
Oikean ajankohdan voi päätellä puuston kasvavan latvuksen pituuden perusteella. Mikäli latvus supistuu liikaa, puuston kasvu hidastuu ja lumi- ja myrskytuhojen riski kasvaa. Myös hyönteiset vahingoittavat helposti puita, joiden kasvu on jo muutenkin heikentynyt.
Puun myyntitulo pääomatuloa
Puun myyntitulo on metsänomistajalle pääomatuloa, josta voi tehdä vähennyksiä. Myyntituloista saa vähentää joka vuosi mm. puun myyntiin ja metsänhoitoon liittyvät kustannukset.
Vuonna 2012 pääomatulon veroprosentti nousi 30:een ja yli 50 000 euroa ylittävältä osalta 32:een aiemmasta 28:sta. Lopullinen veroprosentti jää käytännössä vähennysten jälkeen alhaisemmaksi. Puun ostajan tekemässä ennakonpidätyksessä on jo ennakoitu vähennysten vaikutusta. Lopullisessa verotuksessa metsänomistaja saa osan ennakosta palautuksena tai joutuu maksamaan lisää riippuen toteutuneista metsätalouden menoista.