Puisten rakennustuotteiden valmistus ja kuljetus tuottavat hyvin vähän hiilidioksidia kilpaileviin materiaaleihin verrattuna. Puu on ekotuote, jolla voidaan korvata rakentamisessa sellaisia tuotteita, joiden valmistus aiheuttaa puuta huomattavasti enemmän hiilidioksidipäästöjä. 

Puu on jo kasvaessaan sitonut ilmasta hiilidioksidia, joka on varastoitunut puutuotteeseen koko sen käyttöiäksi. Puinen omakotitalo varastoi hiiltä noin 30 tonnia, joka vastaa perheen kymmenen vuoden autoilun tai 10 etelänloman päästöjä. Kun puutalosta luovutaan, siitä saadaan haluttaessa vielä käytön jälkeenkin energiaa. 

Puurakentamisella voidaan vaikuttaa monella tavalla

EU:n tavoitteena on pienentää päästökaupan ulkopuolisia hiilidioksidipäästöjä 16 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suomessa tämä merkitsee noin 6 miljoonan CO2 ‐tonnin vähennystä. Rakentamisen osuus tästä vähennyksestä on noin 1-2 miljoonaa hiilidioksidipäästötonnia (Lähde: Erkki Laitinen FISE ‐päivässä 16.10.2008).

Tavoitetta ei saavuteta toimimalla kuten aina ennenkin. Sen lisäksi, että tiedetään mitä rakennetaan, pitää tietää myös mistä rakennetaan. 

Puurakentamisella kohti kansallisia ilmastotavoitteita

Kansallisten ilmastotavoitteiden kannalta puun käytöllä on ratkaiseva merkitys. Rakennusmateriaalien ja rakentamisen energiankulutuksen lisäksi myönteisiin ilmastovaikutuksiin päästään myös välillisillä vaikutuksilla: Mitä enemmän puusta rakennetaan,sitä enemmän saadaan energiakäyttöön soveltuvaa metsäbiomassaa sekä paperiteollisuuden tarvitsemaa kuitupuuta.