Teollisesti taloja on valmistettu 1920-luvun lopulta alkaen, jolloin Karjalan Metsätuote Oy:n Annalan saha Jaakkimassa aloitti puutalojen tehdasmaisen valmistuksen. Elementtien valmistus tapahtui yleensä sahalaitoksen yhteydessä.
Alvar Aalto loi 1930-luvulla amerikkalaisen esikuvan mukaan tyyppitalomalliston, jota ensimmäiseksi käytti A. Ahlström Oy Varkauden tehtaallaan ennen talvisotaa.
Sota merkitsi talotehtaille kysynnän rajua kasvua. Tarvittiin parakkeja puolustusvoimille, uusia rakennuksia pommitettujen tilalle, taloja pika-asutustiloille. Mallia sarjatuotantoon saatiin ruotsalaisilta, jotka lahjoittivat Suomeen 2000 elementtitaloa. Ruotsalaispiirustuksia jouduttiin kuitenkin muokkaamaan maamme olosuhteita vastaaviksi mm. lämmöneristyksen osalta.
Taloteollisuuden yhteisyritys viennin käynnistämiseksi
Puunjalostusteollisuuden vuorineuvokset päättivät tuossa tilanteessa v.1940 perustaa taloteollisuuden yhteisyrityksen Puutalo Oy:n keskittääkseen tuotannon yhteen yhtiöön ja käynnistääkseen myöhemmin puutalojen viennin.
Rauhan tultua Puutalo Oy vastasi puutaloteollisuuden sotakorvauksista, minkä jälkeen yhtiö solmi vielä vuoteen 1955 mennessä sotakorvauksiin nähden 10-kertaiset kauppasopimukset talojen viennistä Neuvostoliittoon kotimaan markkinan ja muutamien muiden vientimaiden ohella. Maahamme oli syntynyt ns. rintamamiestalomalli, mitä talokantaa on edelleen jäljellä. Myös kesämökit olivat Puutalo Oy:n tuotevalikoimassa.
Neuvostokaupan talotoimitusten tyrehdyttyä ja muututtua ovi- ja ikkunavienniksi 1950-luvun puolivälissä monet osakasyritykset lopettivat talotuotantonsa.
Puutalo Oy ja Suomen Puurakenteiden Myyntiyhdistys perustivat v.1955 Myyntiyhdistys Puutalon, johon liittyi 15 jäsentä. Hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Paavo Honkajuuri. Vientimarkkina muuttui kotimaan markkinaksi, jossa 1960-luku oli uudisrakentamisen aikaa. Puolitoistakerroksinen omakotitalo mataloitui yksikerroksiseksi. Elementtimenetelmällä alettiin valmistaa myös viipaleparakkeja sekä rivitaloja.
Perinteet yhdistyvät nykyisissä toimijoissa
1970-luvun alussa yhdistyksen jäsenmäärä oli enää kolme: A. Ahlström Oy, Rauma-Repola Oy ja Riihimäen Saha Oy. Myyntiyhdistys Puutalon toiminta päättyi vuoden 1979 lopussa, jolloin perustettiin Rauma-Repola Oy:n yksin omistama Puutalo Oy. Kun Rauma-Repola Oy myi Kauhajoen tehtaansa Enso-Gutzeit Oy:lle vuonna 1988, tuotemerkki 'Puutalo' sisältyi kauppaan.
Puutalon perinteitä jatkoi Suomen Taloteollisuus Oy ja sittemmin v. 1997 Finndomo Oy, joka on Pohjoismaiden johtava talovalmistaja tällä hetkellä. Muita merkittäviä talovalmistajia ovat mm. PRT-Forest, Kastelli, Kannustalot, Herrala, Jetta-talot, Plania ja Älvsbyhus. Yhteensä puutaloja valmistavia yrityksiä on kolmisensataa.
Asuntorakentamisen vaiheita
Asuntorakentamisessa markkinaheilahtelut ovat olleet suuria. 1970-luvulla pientaloja mukaan lukien vapaa-ajan rakennukset valmistui noin 15 000 vuodessa. 1980-luvulla määrä nousi yli 30 000:een ja vuosikymmenen lopulla lähelle 50 000:tä pudoten 1990-luvun puolivälissä kymmeneen tuhanteen. 2000-luvulla määrä on ollut noin 15 000-20 000.
Valmisosatalojen osuus pientalojen rakentamisessa 1980-luvun lopulla oli noin puolet kaikista aloituksista. Tällä hetkellä se on noin 70 prosenttia. Suuntaus on yhä valmiimpiin talotoimituksiin.
Vuonna 2007 Suomessa rakennetuista pientaloista 83 prosenttia oli puurunkoisia ja 75 prosenttia puulla verhottuja. Puun suosion ansiosta maamme on puunkäytön ykkösmaa maailmassa asukasta kohti laskettuna. Jokainen suomalainen käyttää noin kuution puutavaraa vuodessa.
Hirsirakentaminen on osa ihmiskunnan historiaa
Suomesta löytyy yli 500 vuotta vanhoja hirrestä rakennettuja taloja ja kirkkoja. Vanhimmat arkeologiset löydöt Iijokivarren Kierikistä kertovat, että jo tuhansia vuosia ennen ajanlaskun alkua suomalaiset ovat tunteneet salvostekniikan hirsiä päällekkäin kootessaan silloisiin asumuksiinsa.
Teollisen hirsirakentamisen aloitti Rantasalmi Oy 1940-luvun lopulla. Käsinveistämisestä oli siirrytty teolliseen hirrentyöstöön. Höylähirren rinnalle tuli pyöröhirsi, jonka tekniikkaa kehittivät eritoten Honkarakenteet Saarelaiset. Nykyisin höylähirren tilalle ovat tulleet liimatut lamellihirsirakenteet.
Kesämökeistä on tullut ympärivuotisia vapaa-ajanasuntoja ja uusi hirsiarkkitehtuuri on tuonut hirsitalot myös kaupunkimiljööseen. Hirsisten omakotitalojen osuus on tällä hetkellä alle kuusi prosenttia koko markkinasta, mutta tutkimusten halukkuus on hirsiomakotitalon rakentamiseen on moninkertainen nykyiseen verrattuna.
Hirsitalojen valmistajia on noin 200, joista osa on pieniä, muutaman talon vuodessa toimittavia yrityksiä. Suurimpia hirsitalovalmistajat ovat mm. Kontiotuote, Honka, Rantasalmi, Mammuttihirsi, Lapponia, Luoman Puutuote, Vehanen, Polar-House, Vuokatin hirsitalot, Finnlamelli ja Honkamajat. Monet yrityksistä ovat suuntautuneet vahvasti vientiin. Suurimmat yrityksemme Kontio ja Honka ovat maailmanmittakaavassakin suurimpia.
Teksti: Ritva Varis
Kuvat: Metsäteollisuus ry