Puusta massaksi
Paperin raaka-aine, puu, muutetaan massaksi kemiallisesti tai mekaanisesti. Uusiomassaa saadaan keräyspaperista. Aluksi puu kuoritaan, puupöllit haketetaan ja katkaistaan sopivan mittaisiksi.

Kemiallisessa massanvalmistuksessa eli sellunkeitossa puun kuidut irrotetaan toisistaan kemikaalien ja lämmön avulla. Suomessa sellua valmistetaan niin sanotulla sulfaattimenetelmällä: puuhaketta keitetään lipeäliuoksessa, jossa on natriumhydroksidia ja natriumsulfidia. Sulfaattisellu on ruskeaa, joten se joudutaan valkaisemaan, jos siitä halutaan valkoista paperia. Sellua valmistetaan Suomessa pääasiassa männystä ja koivusta. Sellun keittoliemi, mustalipeä, poltetaan soodakattilassa. Näin saadaan talteen mustalipeään liuenneen puuaineksen energia. Samalla sellunkeiton kemikaalit muutetaan uudelleen käyttökelpoisiksi. Mustalipeän energiaa voidaan toimittaa muualle yhteiskuntaan lämpönä ja sähkönä. Sellusta valmistetaan esimerkiksi toimistopaperia ja kartonkia.

Mekaanisessa massanvalmistuksessa puun kuidut erotetaan toisistaan mekaanisesti joko hiomalla tai hiertämällä. Hionnassa puupölkyt painetaan pyörivää hiomakiveä vasten. Hiertämisessä puuhake jauhetaan massaksi pyörivien kiekkojen välissä. Apuna voidaan käyttää lämpöä tai kemikaaleja. Mekaanista massaa valmistetaan Suomessa lähinnä tuoreesta kuusipuusta. Mekaanisesta massasta valmistetaan erityisesti sanomalehti- ja aikakauslehtipaperia.

Paperin kierrätyksessä valmistetaan ns. uusiomassaa. Siinä keräyspaperin kuidut erotetaan painoväristä ja muista paperinvalmistukseen kelpaamattomista materiaaleista niin sanotussa siistauksessa. Siistaus on monivaiheinen lajittelu ja puhdistusprosessi. Aluksi keräyspaperi hajotetaan vedessä ja painoväri irrotetaan vaahdottamalla. Sitten massasta poistetaan loputkin epäpuhtaudet, kuten niitit ja muovi. Siistauksessa syntyy painovärilietettä ja lajittelujätettä, joista suurin osa poltetaan tehtaan voimalaitoksessa. Lopuksi sellu, mekaaninen massa tai uusiomassa sekä lisäaineet, kuten pigmentit, sekoitetaan veteen.

Massasta paperiksi ja kartongiksi
Massaseos jalostetaan paperiksi paperikoneessa. Paperikoneessa on kolme osaa: viiraosa, puristinosa ja kuivatusosa.

Massaseos syötetään tasaisena suihkuna paperikoneen viiralle, joka liikkuu ja läpäisee vettä. Vesi poistuu viiran reikien läpi, jolloin viiralle jääneet kuidut muodostavat tasaisen kuitumaton eli paperirainan. Paperirainan kuiva-ainepitoisuus viiran jälkeen on 17–20 prosenttia.

Puristinosassa rainasta puristetaan mahdollisimman paljon vettä pois ja rainaa tiivistetään. Puristimella pyritään saavuttamaan riittävän suuri märkälujuus, jotta raina voidaan siirtää kuivatusosalle ilman katkoja. Rainan tiivistys mahdollistaa myös sen, että kuitujen välille syntyy lujia sidoksia kuivausvaiheessa. Paperirainan kuiva-ainepitoisuus puristinosan jälkeen on paperilajista ja puristimesta riippuen 35–50 prosenttia.

Kuivatusosalla raina ohjataan kuumia sylintereitä vasten, jolloin rainasta haihtuu lisää vettä. Vettä haihdutetaan, kunnes on saavutettu haluttu loppukuiva-ainepitoisuus.

Paperin viimeistely
Paperin käyttötarkoituksesta riippuen paperi voidaan vielä esimerkiksi päällystää tai kiillottaa. Päällystys parantaa paperin painatusominaisuuksia, sileyttä, kiiltoa ja vaaleutta. Kalanteri on puolestaan laite, jolla paperi silitetään ja kiillotetaan puristamalla rainaa pyörivien telojen välissä. Mitä vaativampi paperin käyttötarkoitus on, sitä enemmän sitä jälkikäsitellään ja jalostetaan.

Lopuksi paperi leikataan rulliksi tai arkeiksi, jonka jälkeen paperi on valmis lähtemään maailmalle.