Metsäteollisuus on käyttänyt ilmansuojeluinvestointeihin keskimäärin 20 miljoonaa euroa vuosittain viimeisen kymmenen vuoden aikana. Ilmanlaatutavoitteet saavutetaankin hyvin teollisuuspaikkakunnilla. Typen oksidien vähentäminen on edelleen haaste. Typen oksideja syntyy energiantuotannossa ja ne saattavat aiheuttaa happamoitumista. Metsäteollisuuden vahvuus on suuri bioenergiaomavaraisuus.

Sellutehtaat lähes hajuttomia

Sellutehtaan keittoprosessissa tarvittavat rikkikemikaalit aiheuttavat hajua yhdistyessään puun orgaanisiin yhdisteisiin. Hajuyhdisteet ovat mm metyylimerkaptaania ja niiden määrää ilmaistaan TRS-luvulla (total reduced sulphur).

Hajukaasut kerätään huolellisesti talteen prosessin jokaisesta osasta. Ne käsitellään polttamalla omassa erillisessä polttoprosessissa tai soodakattilassa. Järjetelmään kuuluu useita varajärjestelmiä häiriötilanteiden hallitsemiseksi. 

Ihmisen hajukynnys rikkiyhdisteiden suhteen on erittäin alhainen. Terveysriski hajusta tulee vasta hajukynnyksen ylittyessä tuhatkertaisesti.

Haasteena typenoksidien (NOx) päästöjen vähentäminen

Energiantuotannosta syntyvien typen oksidien määrä on pysynyt ennallaan viime vuosina. Soodakattiloiden aiheuttamasta typen oksidien päästöstä kolmannes tulee polttoaineesta eli puusta mustalipeäksi luiotetusta ligniinistä. Typen oksidien määrää hallitaan ohjaamalla polttoprosesseja tehokkaasti. Energiansäästösopimukset ovat osa tehokasta ympäristötyötä.

Kaukokulkeutuma vaikuttaa merkittävästi Suomen ilman laatuun

Ilmalaatutavoitteet saavutetaan Suomessa hyvin. Suurin osa ylityksistä johtuu kaukokulkeumasta. Liikenteen osuus päästöistä on merkittävä.