Suomen talouskäytössä olevista metsistä yli 95 prosenttia on metsäsertifioinnin piirissä. Vastaavasti koko maailman metsistä vain alle 10 prosenttia on sertifioitu.
Suomessa vallitsevana järjestelmänä on kansainvälisesti laajimmin levinnyt PEFC-järjestelmä, joka perustuu laajapohjaisessa eurooppalaisessa prosessissa kehitettyyn kestävän metsätalouden kriteeristöön. Käytössä on myös toinen maailmanlaajuinen metsäsertifiointijärjestelmä FSC, joka perustuu kymmeneen periaatteeseen metsien kestävästä käytöstä.
Metsäsertifiointi on tehokas keino varmentaa puun laillisuus ja taistella metsien hävittämistä vastaan

Kestävää metsätaloutta edistävien metsäsertifiointijärjestelmien
käytöllä ja kehittämisellä voidaan edistää monipuolista metsien käyttöä ja kestävää raaka-aineen hankintaa maailman-laajuisesti. Puun hankinta sertifioiduista metsistä on osa nykyaikaisen teollisuuden laadunvalvontaa ja osoitus vastuullisesta toiminnasta. Myös puun alkuperän ja hankintaketjun sertifiointi on entistä tärkeämpää alan kansainvälistyessä.
Puun laillisuus ja alkuperän merkitys ovat olleet ajankohtaisia erityisesti tuontipuun tiimoilta käydyssä keskustelussa. Puun laillisuus ja metsäkadon estäminen ovat myös nousevia aiheita kansainvälisessä ilmastokeskustelussa.
Metsäeollisuus toimii sen puolesta, että metsäsertifiointi koetaan markkinoilla myönteisenä, kestävää kehitystä tukevana ja lisäarvoa antavana
Metsäsertifioinnin perustana olevat ulkopuoliset arvioinnit varmistavat metsäteollisuudelle ja sen asiakkaille, että metsien taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöarvot huomioidaan kestävällä tavalla. Sertifiointi takaa, että tuotteisiin käytetty puu tulee kestävästi hoidetuista metsistä.
On tärkeää, että käytettävissä on useita luotettavia sertifiointijärjestelmiä. Tällöin metsänomistaja voi valita parhaiten paikallisiin olosuhteisiin soveltuvan järjestelmän. Myös kilpailu järjestelmien välillä sekä avoin vuorovaikutus ja tieteellinen keskustelu parantavat metsäsertifioinnin laatua ja edistävät järjestelmien kehitystä.
Metsien sertifiointi sisältyy monen EU-maan julkisen sektorin hankintoja koskeviin ohjeisiin

Ohjeilla kehitetään julkisen sektorin hankintapolitiikkaa ohjaamalla hankintoja ympäristöystävällisempään suuntaan. Tällöin arvioidaan usein myös eri metsäsertifiointijärjestelmien soveltuvuutta hyvän metsänhoidon todentamiseen. Siksi on tärkeää pitää huolta, että yksittäisten jäsenmaiden tai EU:n kestävää kehitystä tukevat järjestelmät tunnustetaan kaikissa maissa. Näin varmistetaan jäsenvaltioiden tuotteiden vapaa liikkuminen sisämarkkinoilla.
Useita eri sertifiointijärjestelmiä on EU-maissa hyväksytty osoitukseksi kestävästä metsätaloudesta. Keskustelun painopiste tuleekin suunnata sertifiointijärjestelmien keskinäisestä vertailusta maailmanlaajuiseen kestävän metsätalouden edistämiseen.
Metsäsertifiointi kehittyy jatkuvasti
Metsäteollisuus ry osallistuu aktiivisesti metsäsertifioinnin kehitystyöhön laajan sidosryhmäjoukon osana. Suomen uusittu PEFC-standardi sai kansainvälisen hyväksynnän elokuussa 2010, ja se otettiin asteittain käyttöön vuoden 2011 aikana. Lisäksi PEFC:n alkuperän seurantaa koskeva uudistettu standardi on käytössä ulkoisissa auditoinneissa.
Suomen uudistettu FSC-standardi sai kansainvälisen hyväksynnän tammikuussa 2011.