Osaaminen ja koulutus vastaamaan yritysten tarpeita
Metsäteollisuuden innovaatio- ja osaamisympäristö on kilpailukykyinen, kun yrityksillä on mahdollisuus toimia joustavasti ja toimintaympäristö tukee jatkuvaa uudistumista. Tällöin käytettävissä oleva osaaminen ja koulutus vastaavat yritysten tarpeita ennakoivasti siten, että liiketoiminnan ja uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen löytyy osaavia tekijöitä.
Korkeakoulut profiloituvat ja vahvistavat kansainvälistä asemaansa sekä koulutuksessa että tutkimuksessa. Uudistuvat ja uutta luovat yritykset hakevat yhteistyökumppaneikseen kansainvälisesti vahvoja korkeakouluja. Siksi korkeakoulujen on rohkeasti valittava osaamisen painopisteet, ja suunnattava resurssit niiden mukaan. Korkeakoulujen yhteistyön tulee olla tiivistä. Ammatti- ja tiedekorkeakoulujen työnjaon on oltava selvä.
Arvoketjun asiakaspään osaamista on kasvatettava sekä metsäteollisuuden ja sen asiakasalojen kannalta keskeisten professuurien jatkuvuus varmistettava.
Kasvun ja uusien liiketoimintojen kehittämisen kehitysohjelmia ja riskirahoitusta
Kilpailukykyisessä ympäristössä on myös jatkuvasti käynnissä merkittäviä tutkimus- ja kehitysohjelmia. Yrityksille on tarjolla kasvua ja uusien liiketoimintojen kehittämistä tukevia ohjelmia ja riskirahoitusta. Jatkuvan innovaatiokyvyn varmistamiseksi tutkimuksen painopistettä on siirretty arvoketjun loppupään kasvualoille, lähelle asiakasta.
Metsäklusterin ja muiden strategisen huippuosaamisen keskittymien (SHOK) toimintaedellytykset on pidettävä kunnossa. Lisäksi puutuoteklusterin tutkimusedellytysten varmistaminen vaatii erityistä huomiota, jotta myös pienet ja keskisuuret yritykset voivat olla mukana kehittämässä ja uudistamassa alaa.
Julkista panostusta pilottilaitosten ja testausympäristöjen rakentamiseksi on lisättävä siten, että uudet liiketoimintamahdollisuudet voidaan hyödyntää nopeasti ja kilpailuetuja rakentaen.
Alan yritysten riskirahoitusta on lisättävä merkittävästi. Tutkimusrahoituksella, investointituella ja verotuksella on Suomessa vauhditettava tutkimuksen kaupallistamista sekä uuden yrittäjyyden ja liiketoiminnan syntymistä.
Suomesta biotalouden suunnannäyttäjä
Suomella on mahdollisuus nousta vähähiilisen biotalouden suunnannäyttäjäksi ja vahvistaa uusiutuvien, kierrätettävien ja biohajoavien tuotteiden valmistusta edettäessä tulevaisuuden biotalouden suuntaan. Lainsäädännön, standardisoinnin, erilaisten määräysten ja muun muassa julkisten hankintojen on tuettava puun ja sen kuitujen entistä monipuolisempaa käyttöä kulutuksessa.
Puusta valmistetuille tuotteille asetetuista, muita materiaaleja tiukemmista perusteettomista määräyksistä on syytä luopua. Suomen edelläkävijyys biotalouden eteenpäin viemisessä vaatii aloitteellisuutta myös EU:ssa puusta valmistettujen tuotteiden aseman ja ympäristöhyötyjen tunnustamiseksi.