Tutkitut alueet ovat Jyväskylän Jyväsjärvi, Jämsän Lehtiselkä, Äänekosken Kuhnamo, Lauritsalan Tuosa ja Haukiselkä sekä Mäntän Mäntänlahti ja Melasjärvi.
Aiemmissa tutkimuksissa myös Varkauden Huruslahdesta löydettiin orgaanisia tinayhdisteitä. Tinayhdisteitä ei ole käytetty metsäteollisuuden prosesseissa vuoden 1991 jälkeen.
Suurimmat tributyylitinan (TBT) pitoisuudet nyt tehdyissä tutkimuksissa olivat Tuosassa. Pohjasedimentissä oli TBT 40 - 140 mikrogrammaa kilossa 
kuivaa lietettä. Lounais-Suomen merialueella pohjaeläimille haitallisena TBT -pitoisuutena on pidetty noin 120 mikrogrammaa kilossa sedimenttiä (μg/kg). Sisävesien osalta vastaavia selvityksiä ei ole toistaiseksi tehty.
SYKEn tutkimuksen mukaan orgaanisten tinayhdisteiden pitoisuudet vähenivät pohjalietteessä pintaa kohti. Aineiden kulkeutuminen vesistöön on siis vähentynyt tai kokonaan loppunut. Eliöiden elinolot tutkimuskohteissa paranevat, mikäli pohjalietettä ei esimerkiksi ruopata. Useimmissa tutkituissa kohteissa pohjaeläimistö on toipumassa.
Varkauden Huruslahdella tutkimuksia jatketaan yhteistyössä teollisuuden, sedimenttiasiantuntijoiden ja viranomaisten kesken. Selvitystä varten on perustettu alueellinen työryhmä.
Tinayhdisteitä käytetty eniten laivojen pohjien käsittelyyn
Suomessa Saaristomeren tinayhdisteet ovat pääosin peräisin laivojen myrkkymaaleista, jotka estävät eliöiden kiinnittymisen laivojen pohjaan. Näiden maalien käyttö kiellettiin vuoden 2008 alusta lähtien. Maalien lisäksi orgaanisia tinayhdisteitä on aiemmin käytetty mm. massa- ja paperiteollisuudessa liman- ja homeentorjuntaan, puutavaran suojaukseen sekä kalankasvattamoilla verkkokassien desinfiointiin.
Harmittomana pidetty tuote osoittautui myöhemmin haitalliseksi
Orgaaniset tinayhdisteet, joita tunnetaan yli 800, ovat syntyneet lähes kokonaan ihmisen toiminnan vaikutuksesta. Tinayhdisteet eivät leviä helposti veteen, mikäli pohjalietettä ei häiritä esimerkiksi ruoppaamalla. Tinayhdisteet kiinnittyvät veteen joutuessaan sedimenteissä oleviin pienpartikkeleihin.
Orgaanisia tinayhdisteitä esiintyy erityisesti satamien, telakoiden, pienvenesatamien ja laivaväylien läheisyydessä sekä ruoppausjätteiden läjitysalueilla. Niitä löytyy myös sisävesien sedimenteistä, mutta pienempinä pitoisuuksina kuin merialueilla.
Ihminen voi altistua orgaanisille tinayhdisteille Suomessa pääasiassa ravinnon kautta, käytännössä syömällä kalaa. Yhdisteiden terveysvaikutuksista on vain vähän tutkittua tietoa. Suomalaisista kaloista saatujen pitoisuustietojen ja suomalaisten keskimääräisen kalankulutuksen perusteella tavanomaisella kalankäytöllä ei pitäisi olla terveysriskiä.