Sen, joka haluaa tietää, mikä liikuttaa Suomea, on tiedettävä mikä liikuttaa metsäyhtiöitä. Metsäyhtiöiden ja -teollisuuden liikevoimiin paneutuminen pakottaa puolestaan pohtimaan kansainvälisen järjestelmän ja voima-asetelmien suhdetta kansalliseen kehitykseen ja sen sisäisiin ristiriitoihin.

Metsäteollisuuden maa -kirjasarjan osat 1–5 tarkastelevat sitä, miten metsäteollisuus - ja laajemminkin metsien kaupallinen ja teollinen hyödyntäminen - on vaikuttanut Suomen taloudelliseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen, ja miten toisaalta Suomi yhteiskuntana ja poliittisena järjestelmänä on muovannut metsäteollisen toiminnan edellytyksiä. Historiantutkimus esittää tärkeän kysymyksen: mitkä voimat synnyttivät modernin Suomen, miten Suomesta tuli Suomi?

Vuodet 1620 - 1920

Sarjan ensimmäisen osan, professori Markku Kuisman kirjoittaman teoksen Metsäteollisuuden maa - Suomi, metsät ja kansainvälinen järjestelmä 1620–1920" kuvaavan kolmen vuosisadan kuluessa Suomi integroitui länsieurooppalaiseen talousjärjestelmään metsätuotteiden viennin välityksellä, moderni saha- ja paperiteollisuus syntyi ja suuret metsäyhtiöt muodostuivat.

Maan irtautuessa Venäjästä perustettiin myös metsäteollisuuden järjestöt, jotka saivat ensimmäisen tulikasteensa avatessaan syvään kriisiin ajautuneelle Suomelle uudet markkinat lännestä 1900-luvun alkuvuosikymmeninä.

Vuodet 1920 - 1939

Tästä perusasetelmasta jatkaa sarjan toinen osa, dosentti Kai Häggmanin kirjoittama Metsän tasavalta. Suomalainen metsäteollisuus politiikan ja markkinoiden ristiaallokossa 1920–1939, jossa paneudutaan maailmansotien väliseen itsenäisen Suomen rakennuskauteen.

Aikakautta luonnehtivat taloudellinen nationalismi, syvä lama, vahvat kansainväliset kartellit ja diktatuurien nousu, mutta myös nopea yhteiskunnallinen kehitys, jossa metsäteollisuuden ripeällä kasvulla oli Suomessa suuri merkitys.

Suomi kytkeytyi myös metsäteollisuusvientinsä voimalla kiinteästi Länsi-Eurooppaan ja haki – jälleen osittain metsäteollisuuden vientietujen saattelemana – läheisempää yhteyttä Skandinaviaan.

Vuodet 1939 - 1950

Juhana Aunesluoman Paperipatruunat - Metsäteollisuus sodassa ja jälleenrakentamisessa 1939 - 1950  tarkastelee puunjalostusteollisuuden dramaattia vaiheita toisen maailmansodan ja jälleenrakentamisen vuosina. Rauhan myötä muodostui metsäteollisuuden nopeasti kasvaneista vientituloista vahva veturi, jolla koko kansantalous vedettiin kuivalle maalle.



Vuodet 1950 - 1973

Niklas Jensen-Eriksenin Läpimurtoja- Metsäteollisuus kasvun, integraation ja kylmän sodan Euroopassa 1950 - 1973 kuvaa Suomen metsäteollisuuden historiaa Korean sodan ja ensimmäisen öljykriisin välisenä aikana, jota sävyttivät tuotanon kasvu, jalostusasteen nousu, kylmän sodan viileät puhurit ja Euroopan integraatio.

Vuodet 1973 - 2000 

Sarjan viides osa "Kriisi ja kumous" valmistui marraskuussa 2008. Teoksen toimitti prof. Markku Kuisma. Viidenteen osan rungon muodostaa FT Niklas Jensen-Eriksenin historiantutkimuksen näkökulmasta tekemä tarkastelu. Lisäksi teoksessa on neljä teemaa, aikalaisnäkemystä metsäteollisuuden toiminnasta eri osa-alueiden valossa.

Kustantajana Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Kirjasarjan kustantaja on SKS, jonka kirjakaupasta teossarjaa voi ostaa. Sarjaa voi tiedustella myös muista hyvin varustelluista kirjakaupoista kautta maan.

Tekstit: SKS ja Metsäteollisuus ry

Kuvat: SKS