Metsävaratietoa kerätään metsikkökuvioittain, jotka ovat muutaman hehtaarin kokoisia metsiköitä. Jokaiselle kuviolle määritetään metsähoitotöiden tarve ja toimenpiteen kiireellisyys. Tyypillisiä toimenpide-ehdotuksia ovat taimien istutus, taimikon hoitotyöt, metsikön harvennushakkuu ja uudistushakkuu, ojien kunnostus jne. 

Metsäkeskukset keräävät metsävaratietoa yksityismetsistä vajaan miljoonan hehtaarin alalta vuosittain. Metsämaata on Suomessa yhteensä 20 miljoonaa hehtaaria.

Markkinointia varten tarvitaan metsänomistajan osoite

Metsäpalvelujen tehokkaampaa markkinoinita varten tarvitaan tietoa missä ja kenellä on metsänhoitokohteita. Markkinointia varten ei tarvita tietoja yksittäisen metsänomistajan koko metsäomaisuuden määrästä.

Markkinoinnin tarkoituksena on saada yhteys metsänomistajiin ja tarjota palveluja. Metsänomistaja päättää itse jatkotoimista, esimerkiksi metsänhoitotöiden toteuttamisesta tai puukaupan solmimisesta.

Markkinoiden toimivuuden kannalta on olennaista, että kaikki palveluntarjoajat ovat tasapuolisessa asemassa ja voivat hyödyntää samaa tietopohjaa.


Uudessa metsätietolaissa selvät pelisäännöt tietojen luovutuksiin

Lakiesitys valmistui helmikuussa 2011. Se astuu voimaan 1.1.2012. Laissa selkeytetään tietojen keruuta ja käsittelyä metsäkeskuksissa sekä tietojen luovutusta toimijoille.

Lakiesitys takaa metsänomistajalle täyden tietosuojan. Metsänomistaja voi halutessaan kieltää omien tietojensa käytön palvelujen markkinointiin. Vastaava kielto-oikeus koskee kaikkia henkilörekisterejä.

Metsävaratiedon tehokas hyödyntäminen tuo Suomelle kilpailuetua

Tulevaisuuden puuntuotannon kannalta on tärkeää varmistaa, että metsänhoitotoimet tehdään ajallaan. Erityisenä haasteena on löytää tekijät taimikonhoitokohteille. Metsien inventointitietojen perusteella erityisesti nuorten metsien hoitotoimia tulisi lisätä kymmeniä prosentteja. Myös ikääntyneiden metsien uudistushakkuita tulisi lisätä huomattavasti, jotta turvataan metsin kasvukunto tulevaisuudessa. 

Hyödyntämällä metsävaratietoa tehokkaammin voidaan osaltaan kompensoida pirstoutuneen metsien omistusrakenteen aiheuttamaa tehottomuutta. Jos esimerkiksi työkohteiden välistä edestakaista liikkumista ja koneiden siirtelyä voidaan vähentää, saavutetaan merkittäviä kustannussäästöjä sekä metsänhoidossa että puun korjuussa.

Julkisin varoin tuotettu metsävaratieto tulee nähdä strategisena tietovarantona, jonka avulla parannetaan suomalaisen metsäsektorin kilpailukykyä. On perusteltua hyödyntää yhteiskunnan varoin kerättyä tietopohjaa mahdollisimman tehokkaasti.