Metsäteollisuuden käyttämät raaka-aineet ovat pääosin lähiresursseja kuten puuta ja vettä. Metsäteollisuus käyttää hankkimansa raaka-aineen tarkasti hyödyksi. Prosesseja on kehitetty siten, että vähemmästä määrästä raaka-ainetta syntyy enemmän lopputuotetta ja ympäristövaikutukset pienenevät.  

Melkein kaikki metsäteollisuuden sivutuotteet hyödynnetään edelleen jatkoprosesseissa.

Esimerkiksi sahauksen rinnakkaistuotteena syntyvä hake käytetään sellun ja lastulevyn raaka-aineena. Sellutehtaan tuotantoprosessista saadaan puolestaan sivutuotteena sähköä ja lämpöä.

Tuotanto kasvanut ja päästöt vähentyneet

Kahdenkymmenen viime vuoden aikana paperi- ja kartonkiteollisuuden tuotanto on kaksinkertaistunut, mutta samaan aikaan päästöt ovat vähentyneet huomattavasti. Esimerkiksi biologinen hapenkulutus vesistössä on laskenut 93 prosenttia.

Jotta päästöjä syntyisi mahdollisimman vähän, tuotantoprosessi on hallittava hyvin. Sellu- ja paperiteollisuudessa pyritään käyttämään puuta, kemikaaleja, pigmenttejä, täyteaineita ja vettä mahdollisimman säästeliäästi. Viime vuosikymmeninä esimerkiksi veden käyttöä tuotettua paperitonnia kohti on voitu vähentää merkittävästi.

Tuotteet hyödynnetään käytön jälkeenkin

Metsäteollisuuden tuotteet eivät käytön jälkeenkään ole jätettä. Paperituotteet kierrätetään tai poltetaan. Keräyspaperi on metsäteollisuudelle elintärkeä raaka-aine, joka tulisi ensisijaisesti käyttää tuotannossa raaka-aineena. Jos keräyskuitua ei voida enää kierrättää, hyödynnetään se energiana. Myös puuperäinen rakennusjäte sisältää suuren määrän energiaa poltettavaksi, jos purettavat rakenteet eivät ole uudelleen käytettävissä.

Kilpailukykyinen teollisuus pystyy investoimaan tehokkuuden parantamiseen

On tärkeää, että resurssitehokkuutta koskeva polittiikka perustuu paikallisille lähtökohdille. Tarvetta sitoville EU-tason tavoitteille tai resurssien verottamiselle ei ole. Esimerkiksi luonnonvaraverot eivät ota huomioon materiaalien käytön tehokkuutta, vaan rankaisevat automaattisesti niitä toimialoja, joissa resursseja käytetään paljon.

Suomen metsäteollisuuden näkemyksen mukaan resurssitehokkuuspolittiikan tulee perustua:

• talouskasvun turvaamiseen, joka mahdollistaa investoinnit resurssitehokkuuteen
• materiaalien käytön hierarkian edistämiseen: jalostus, uudelleenkäyttö ja kierrätys tulevat ennen energiakäyttöä
• uusiutuvien ja kierrätettävien materiaalien suosimiseen kulutuksessa
• raaka-aineiden saannin turvaamiseen kilpailukykyiseen hintaan