Metsähakkeen hyödyntäminen energiaksi poikkeaa edukseen monista muista energialähteistä ja viljellyistä biomassoista. Puun korjuun sivutuotteena ja metsänhoidossa syntyvän metsähakkeen hyödyntäminen ei edellytä maankäytön muutoksia tai metsien raivaamista eikä se kilpaile maankäytöstä ruoantuotannon kanssa kuten esimerkiksi trooppisten öljykasvien viljely. Metsähakkeen käytön lisääminen ei myöskään edellytä kasteluveden eikä torjunta-aineiden käyttöä.
Metsiemme kyky sitoa hiiltä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen vajaan kahdenkymmenen vuoden aikana. Vaikka metsähakkeen käyttö lisääntyy, niin metsämme ovat hiilinieluja tulevaisuudessakin. Lisäksi puusta valmistetut tuotteet varastoivat hiiltä, mikä on ilmaston kannalta hyvä asia samaan tapaan kuin fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uusiutuvalla hakkeella.
Nykyisillä sertifiointijärjestelmillä voidaan varmistaa energiakäyttöön ohjautuvan puun kestävyys
Metsäenergia on puhdasta lähienergiaa, sillä sen alkuperä on tunnettu ja sen puuraaka-aine kasvaa Suomessa. Metsien käyttö tuo hyvinvointia Suomeen esimerkiksi kantorahatuloina. Metsätalouden kestävyys varmistetaan mm. metsäsertifioinnilla. Se on maailmanlaajuisesti hyväksytty tapa osoittaa metsien käytön kestävyys ja laillisuus.
Suomi on metsäsertifioinnin ykkösmaa maailmassa. Maailman yleisimmät sertifiointijärjestelmät PEFC ja FSC ovat laajasti suomalaisten yritysten käytössä. Suomen talouskäytössä olevista metsistä yli 95 prosenttia on sertifioitu. Maailman metsistä sertifioituja on vain 9 prosenttia. Myös ei-sertifioitu metsien käyttö on Suomessa ja Euroopassa lainmukaista ja tarkoin valvottua.
Suomen metsävarat ja myös Euroopan metsävarat ja metsäpinta-ala ovat voimakkaassa kasvussa. Velvollisuutemme on käyttää metsien kasvu monipuolisesti ja kestävästi puu- ja paperituotteiden, energian ja polttoaineiden sekä muiden kestävän kehityksen mukaisten biotuotteiden valmistukseen.
Miksi puusta tuotettu energia on uusiutuvaa energiaa?
Kasvava puu sitoo yhteyttäessään ilmakehän hiilidioksidia. Kun puuta poltetaan, vapautuva hiilidioksidi sitoutuu uudelleen kasvaviin puihin eikä hiilidioksidipäästöjä synny. Tämän hiilen kierron turvaamiseksi on huolehdittava metsien hyvästä kasvukunnosta ja siitä, että metsien kasvu käytetään tehokkaasti ja monipuolisesti.
Uusiutuvan energian osuus Suomen energiankäytöstä on vajaat 30 prosenttia. Tuulivoima, aurinkovoima ja vesivoima ovat puun ohella tärkeimpiä uusiutuvan energian muotoja. Metsäisessä Suomessa puusta tuotetulla energialla on kuitenkin erityisen suuri merkitys. Metsäteollisuus tuottaa Suomen uusiutuvasta energiasta noin 70 prosenttia, enimmäkseen puulla. Puuenergiaksi käytetään puun sellaisia osia ja jalostuksen sivutuotteita, joista ei voi valmistaa tuotteita.
Fossiiliset polttoaineet kuten öljy ja kivihiili eivät ole uusiutuvan energian lähteitä. Niitä poltettaessa ilmakehään vapautuu hiilidioksidia, joka on satojen miljoonien vuosien aikana varastoitunut maankuoreen. Koska uutta kivihiiltä ja öljyä ei enää synny, kutsutaan näitä uusiutumattomiksi polttoaineiksi.
Metsäteollisuuden käyttämästä sähköstä on jo tänään tuotettu 80 prosenttia ilman hiilidioksidipäästöjä. Ala jatkaa irtiottoaan uusiutumattomista polttoaineista panostamalla energiatehokkuuteen, bioenergiaan ja hiilidioksidivapaaseen sähköntuotantoon.