Legionella-bakteerien lähteitä ovat:
- vesiympäristöt; lähteet, joet, järvet, sade- ja merivesi, muta sekä jätevesi ja vesijärjestelmät
- 'kuivat' ympäristöt; maaperä 57 metriin asti ja kompostimateriaali
+55 on liikaa legionellalle
Legionella kuolee yli 55 asteessa. Siksi esimerkiksi kotitalouksien käyttöveden lämpötilaksi suositellaan vähintään 55 astetta.
Viranomaiset suosittelevat puhdistustoimenpiteitä, jos talousveden legionella-pitoisuus on enemmän kuin 1000 pesäkettä muodostava yksikköä (pmy) litraa kohti. Jäteveden legionella-pitoisuuksista viranomaiset eivät ole antaneet toimenpiderajaa.
Ei kovin vanha juttu vielä
Legionella-bakteeri löydettiin 1976, jolloin 221 legioonalaisveteraanien kokousosallistujaa sai bakteerista keuhkokuumeen Philadelphiassa Yhdysvalloissa. Bakteeri sai nimensä tästä tapauksesta.
Legionella-sukuun on tunnistettu kuuluvaksi noin 49 lajia. Niistä puolet pystyy aiheuttamaan ihmiselle infektioita. Eniten infektioita aiheuttaa Legionella pneumophila -laji.
Legionella-bakteeri ei tartu ihmisestä toiseen
Legionella leviää hengitysteiden kautta veden ja pölyn mukana tai aerosolin päästessä keuhkoihin, mutta ei ihmisestä toiseen. Tartuntalähde on aina ympäristössä.
Bakteerin voi saada esimerkiksi vesihöyrystä porekylvyssä tai lämpimien lomakohteiden ilmastointilaitteista.
Hoidetaan antibiooteilla
Legionella voi aiheuttaa eri asteista sairastumista. Useimmat altistuneet eivät sairastu lainkaan. Infektio voi olla influenssan kaltaisesta kuumeesta hengenvaaralliseen legionelloosiin eli legioonalaistautiin (keuhkokuume). Tautia hoidetaan antibiooteilla.
Legionellojen aiheuttamat infektiot voidaan selvittää virtsan antigeenitesteillä, veren legionellavasta-ainemittauksin sekä yskös-, huuhtelu- ja kudosnäytteiden viljely- ja värjäysmenetelmin. Virtsatesti on osoittautunut luotettavimmaksi ja yleisimmäksi menetelmäksi.
Legionellojen aiheuttaman infektion jälkeen veren legionella-vasta-aineet voivat olla koholla viikkoja, jopa vuosia. Väestötasolla havaitaan jonkin verran kohonneita legionella-vasta-ainepitoisuuksia ilman erityistä infektiota.
Yksittäisten keuhkokuumetapausten aiheuttaja, tartuntalähde ja legionella-pitoisuus jäävät usein epäselviksi. Bakteerimäärää, joka aiheuttaa ihmiselle legioonalaistaudin, ei ole pystytty selvittämään luotettavasti. Se saattaa vaihdella paljon mm. keuhkojen kunnon ja yleisen vastustuskyvyn mukaan.
Epidemiat harvinaisia Suomessa
Suomessa havaitaan vuosittain muutama legioonalaistautitapaus. Todennäköisesti tautitapauksia on kuitenkin enemmän, arviolta 100-200 vuosittain, mutta legionelloosia ei osata erottaa muista keuhkokuumeista. Suomessa on todettu yksi legionellojen aiheuttama epidemia vuonna 1995, jolloin neljä ihmistä sairastui legioonalaistautiin sairaalassa ja kaksi heistä menehtyi.
Euroopassa havaittiin vuosina 2000 - 2002 yhteensä yli 10 300 legionelloosia ja 189 epidemiaa. Sairastuneista 38 prosenttia sai tartunnan ympäristöstä, 20 prosenttia matkakohteesta ja 9 prosenttia sairaalasta. Kolmasosan tartuntalähdettä ei tiedetä.
Legionellojen torjunta hankalaa
Legionellojen torjunta vesijärjestelmissä on hankalaa, koska bakteerit kestävät hyvin verkostoveden normaalia klooripitoisuutta (n. 0,1 mg/l) ja ne pystyvät lisääntymään 20-45-asteessa. Legionellat kestävät hyvin laajaa pH-aluetta (noin 5,5-10) ja lyhyen aikaa myös happamia olosuhteita ainakin pH 2,2 asti.
Legionellaa voidaan torjua esimerkiksi biosideilla ja korkeilla lämpötiloilla, sillä legionella kuolee yli 55 asteessa. UV-valon vaikutuksia tutkitaan.
Legionellan tutkimusmenetelmät kehittyneet
Paperitehtaiden vesijärjestelmien mikrobiologiaa tutkittiin viljelymenetelmin vuonna 1990. Tutkimuksessa oli mukana kaksi lämminvesijärjestelmää, kaksi lyhytkiertojärjestelmää, kaksi nollaveden puhdistusvaihetta ja kaksi viiravesikohtaa. Tutkimuksissa ei löydetty legionellaa, mutta tulokset eivät ole vertailukelpoisia nykyhetkeen silloisten kehittymättömien tutkimusmenetelmien takia.
Nykyisin mahdollisuudet ja menetelmät legionellojen havaitsemiseksi ovat parantuneet. Suomessa lähes kolmannes tutkituista lämpimän talouskäyttöveden järjestelmistä ja puolet jäähdytysvesijärjestelmistä sisältää viljeltäviä legionellabakteereja.
Metsäteollisuuden jätevedet puhdistetaan biologisin menetelmin
Metsäteollisuudella on Suomessa nelisenkymmentä biologista jätevesipuhdistamoa. Tutkimusten mukaan puhdistamoilla esiintyy legionellaa.
Biologisia puhdistusmenetelmiä käytetään metsäteollisuudessa, koska ne poistavat tehokkaasti puusta peräisin olevan orgaanisen kuormituksen. Biologisten puhdistamoiden toiminta perustuu siihen, että mikrobit käyttävät jäteveden epäpuhtauksia ravinnokseen ja näin puhdistavat vettä samalla tavalla kuin luonnossakin tapahtuu. Legionellan vähentäminen on haasteellista, sillä esimerkiksi torjunta-aineiden käyttö tappaa legionellan lisäksi hyödyllisetkin mikrobit. Tehokkain keino vähentää legionellaa on laitteistojen säännöllinen puhdistaminen.
Legionellat saattavat päästä ilmaan ilmastusaltaiden, bioreaktoreiden, jäähdytystornien ja ilmankostuttimien aerosolipitoisen ilmavirran mukana. Bakteerit voivat levitä myös lämmin- ja kylmävesijärjestelmiin liitettyjen suihkujen kautta.
Suomessa tähän mennessä tehdyissä metsäteollisuuden tutkimuksissa elävää viljeltävissä olevaa legionellaa on löytynyt ilmasta pieniä määriä 10 metrin etäisyydeltä jätevesialtaasta. Tutkimuksille aiheuttaa epävarmuutta näytteen vaikea keräiltävyys.